Eheimissa lähestulkoon naapurissa kolmen suomalaistytön porukka (kaikki uusia keväällä tulleita, ehdin käytännössä näkemään ainoastaan muutaman kerran) piti läksiäisensä yhdessä. Heino sai taivuteltua mukaan ja otimmepa myös kitarat mukaan. Eihän se musisointi omalta osaltani kovin erikoista ollut, mutta tulipahan rämpyteltyä. Joskus vielä kun oppisi laulamaan. Muutaman tunnin jälkeen siirryimme niinikään naapurissa olevaan Kolmeen Apinaan.
Keskiviikko ja karaokeilta, jihaa. Sen verran järkeä ja itsehillintää löytyy onneksi aina, että lavalle en eksy. Toisin kuin muilla vaihtareilla. Vaikka osaisi laulaa (näin lähes kaikkien kohdalla), ongelmat eivät vielä ole ohi, sillä illan teeman mukaan jokaisen tunnin paras laulaja voittaa vodkapullon. No, onneksi niitä pulloja ei tullut vaihtareille sinä iltana kuin kolme. Myös pari muuta vaihtariporukkaa oli nimittäin myös eksynyt samaan paikkaan jatkoille. Maineensa mukainen Endstation siis.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti