Alkuviikon kootut

Maanantai:
Maanantaina koitti taas kielikurssin arki. Kurssilla olen huomannut, että monet perusasiat ovat tehokkaasti unohtuneet sitten viimeisten suomessa pidettyjen luentojen. Toisaalta taas usein tuntuu, että kielioppia käydään liian hitaasti läpi ja että olisin voinut valita myös haastavamman ryhmän. Tarkoituksena on kuitenkin käydä kielikursseja myös lukuvuoden aikana, joten ei tässä mitään ole vielä menettänyt. Intensiivikurssin opettaja lupasi kertoa jokaiselle henkilökohtaisesti kurssisuosituksia paikallisen kielilaitoksen tarjonnasta.

Tiistai:
Keskiviikkona australialaiset järjestävät kansallisuushuvit, joten tiistaina päätin jäädä pitkästä aikaa illaksi kotiin keräämään voimia. Tosin suunnitelma ei onnistunut ihan täysin, sillä kävin illalla lenkillä. Kämppikseni kertoi aiemmin iltapäivällä erittäin hienosta ravintolasta Schloßbergin huipulla. Lähtiessäni juoksemaan päätin sitten masokismipuuskassani suunnata katsomaan ulkopuolelta millainen paikka se on. Portaita (kuva löytyy jostain aiemmasta blogimerkinnästä) taisi olla jonkun huhun mukaan ~260, mutta nousua riitti myös niiden jälkeen. Mäen jaksoi yllättävän helposti ja näkymä iltavalaistuun kaupunkiin oli komea. Maksimisyke oli muuten 186, tähän itelle muistiin.



Keskiviikko:
Kolme Ghegagassella asuvaa australialaista järjestivät juhlat opiskelijatalonsa alakerran party raumissa. Kellari oli isompi kuin kaksi edellistä, mutta tunnelmaltaan enemmän parkkihallimainen. Väkeä paikalle tuli satakunta vaihto-oppilasta. Teemana oli oman kansallisuuden mainostaminen asusteiden tai rekvisiitan avulla.

Harmittelin alkuviikon kun en hoksannut ottaa kiekkoleijonapaitaani mukaan ja muutenkin Suomi-tavaraa oli käytettävissä aika heikosti. Saati sitten kaupoissa. Loppujen lopuksi päädyin laittamaan edes jotakuinkin Suomen väreissä pysyttelevän pipon päähän. Harmi vaan kun keskimäärin ihmiset eivät olleet panostaneet senkään vertaa. Ruotsalaiset sentään hoitivat homman tyylillä ja nappasivat myös jonkinmoisen palkinnon parhaasta asusta.

Paitojen selkäpuolella oli luonnollisesti kirjaimet A, B, B ja A ja niiden yllä legendojen nimet. (Muuten jostain syystä Björn (oikealla) halusi olla Agnetha.)

Aurore, Emilie, Pierre, Noémie ja Thom näyttävät yhtä ranskalaisilta myös normaalisti arkisin

Ulle, pipomies ja Heta (taustalla oikealla myös Olli ja Miikka) edustamassa kotimaata

James, Richard, Scott ja Jeannine hoitivat homman ennalta-arvattavasti!

Juhlan järjestäjät Harry ja Aaron

Talossa piti muuten melko varman tiedon mukaan olla myös sauna, jota kukaan ei kuitenkaan löytänyt illan aikana. Pyyhe oli siis turha tällä kertaa, mutta jos siellä sauna on niin eiköhän suomalaiset sen viimeistään ensi kerralla löydä.