Schwarzlsee

Eilen sovimme, että tämän päivän ohjelmanumerona oli mennä noin puolen tunnin bussimatkan päässä olevalle tekojärvelle. Kuten eiliset jalkapallopelit, myös tämän idean joku vaan heitti ilman suurempaa suunnitelmaa. Huhu kiersi ja porukka oli kiinnostunut, joten tekstiviestit ja puhelut porukan herättyä puolenpäivän jälkeen saivat 18 innokasta lähtemään bussilla kohti Schwarzlseetä. Bussi lähti 15:35 Jakominiplatzilta (paikallinen bussien ja ratikoiden keskusasema). Bussi ei ollut ilmastoitu luoden mukavan tukalan matkan, sillä täällä on edelleen 27-30 astetta lämmintä päivisin. Matkan varrella bongasimme mm. Ikean.


Bussia odotellessa Jakominiplatzin jäätelöbaarissa

Saapuessamme katsoimme milloin viimeinen bussi lähtee (19:35) ja painuimme kohti rantaa. Järvi oli aidatun alueen sisäpuolella oleva "viihdekeskus", sisäänpääsy maksoi 2,30e. Vesi oli jotakuinkin niin lämmintä kuin Suomessa parhaimmillaan kesällä, eli omalla mittapuulla erittäin uimakelpoista. Järveen uskalsivat neljä suomalaista, yksi jenkki, tsekki ja ranskalainen. Aurinko paistoi ja iltapäivä meni nopeasti. Vähän seitsemän jälkeen lähdimme kohti bussipysäkkiä.


Hieno paikka, vaikkakin vähän tekemällä tehdyn tuntuinen

Bussin saapuessa kello 19:35 tuli ikävä yllätys, sillä ilmeisesti jonkinmoisen sekaannuksen takia (paikalliset tytöt selittivät jotain) bussi ei kulkenutkaan takaisin Graziin vaan jatkoi reittiään kohti Karlsdorfia. Noin 25 ihmistä oli siis menossa väärään suuntaan. Bussikuski kuunteli meitä ja ratkaisi tilanteen siten, että ajoi koko porukan ilmaiseksi Kalsdorfin rautatieasemalle. Hän kertoi että siellä meillä on erittäin kova kiire ehtiä junaan, joten bussin pysähdyttyä kaikki juoksivat raiteelle kaksi. Siellä oleva paikallinen nainen kertoi onneksemme, että juna ei ollut vielä mennyt. (Kalsdorfista kulki ilmeisesti noin kaksi junaa päivässä kohti Grazia.) Minuutin laiturilla seistyämme kuulimme, että juna oli kymmenen minuuttia myöhässä, joten saimme hieman hengähtää. Aikaa ei kuitenkaan ollut tarpeeksi siihen, että jokainen olisi ostanut lipun aseman automaatista, joten paikallinen nainen lupasi auttaa meitä selostamaan tilanteen konduktöörille.


Jenkkien uusia kokemuksia #2: he eivät kuulemma olleet koskaan ennen juosseet raiteiden yli asemalla.

Junaan päästyämme itävaltalaiset tytöt juttelivat konnarin kanssa ja keskustelu päättyi siihen, että hän ns. viittasi kintaalla koko asialle ja antoi jälleen koko porukan matkustaa ilmaiseksi! Toisaalta homma meni myös sikäli hyvin, sillä Grazin päärautatieasema (Hauptbahnhof) oli jotakuinkin ainoa paikka, josta löytyi lauantai-iltana auki oleva Spar. Osa porukasta jatkoi vielä ravintoloihin, mutta itse lähdin muutaman muun kanssa Jakominiplatzille hakemaan pyöräni ja sieltä palasin kämpille dönerin kanssa. Döner kebabit ovat täällä äärimmäisen halpoja (2-3 €), helppoja, maukkaita ja täyttäviä.

Kämppis kertoi saapuessani, että Itävalta voitti Ranskan futiksessa mm-karsintalohkossa, mitä ihmettä?