Keskiviikkona oli intensiivikurssin viimeinen päivä. Noin puolentoista tunnin kirjallinen tentti oli haastavahko, mutta luulen silti osanneeni suurimman osan tehtävistä. Tämän jälkeen oli vielä suullinen osuus, jossa näyttelimme arkipäivän tilanteen pienissä ryhmissä. Siinäkään ei ollut mitään erikoista.
Viimeisen luennon jälkeinen ryhmäkuva: Yuko (JAP), Nazuki (JAP), Fan (CHN), Bethany (USA), Ilona (POL), Naomie (FRA), Kirsten (USA), Emilie (FRA), Ville (FIN), Jeannine (UK), Martti-Veikko (FIN), Aurora (FRA), Admir (BIH), Scott (UK), Martina (AT), Meghan (USA), Susie (HUN), Molly (USA)Illalla kurssin päätöstä juhlistettiin kansainvälisellä päivällisjuhlalla. Jokainen ryhmäläinen toi opettajan asunnolle mukanaan jotain alkuruokaa, pääruokaa tai jälkiruokaa omasta kulttuuristaan. Veimme suomalaisen Martti-Veikon kanssa lihapullia ja perunamuusia, jotka onnistuivat oikein hyvin. Muusin kanssa tuli pientä kilpailua englantilaisten Scottin ja Jeanninen kanssa, sillä heidän tekemänsä "mash" oli hyvin pitkälti samaa lajia.
Ruokapöydästä löytyi mm. bosnialaista juustopiirakkaa, sushia, peanut butter & jelly sandwicheja, itävaltalaista omenapiirakkaa ja kurpitsakeittoa, ranskalaisten tuomia etanoita, unkarilaisia pasteijoita, chocolate chip cookieseja, ja Dirt n' Worms -nimistä suklaamoussen ja karkkimatojen sekoitusta. Sehr lecker! Varsinkin kurpitsakeitto (ja myös edellisellä viikolla syömäni kurpitsakakku) oli yllättävän hyvää. Myös erikseen tarjolla olleet kurpitsan siemenet (kürbiskerne) maistuivat.
Ruokaa jäi reilusti yli, vaikka kaikki söivät vatsansa täyteen
Tänään torstaina ohjelmassa oli ainoastaan orientaatiotilaisuus TU:lla. Siellä ei oppinut juurikaan uutta, mutta näkipähän taas vähän omaa yliopistoa. Tilaisuuden päätyttyä kävimme Aulassa (koulun juhlahuone) syömässä voileipiä ja kuuntelemassa rehtorin tervehdystä.
Technische Universität Grazin rehtori O. Univ.-Prof. Dipl.-Ing. Dr. Hans Sünkel
Juhlasali on hyvin samanmoinen kuin mihin Suomessa on ehtinyt tottua...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti