Lange Nacht der Museen

Lauantaina Grazissa ja koko Itävallassa järjestettiin Lange Nacht der Museen, eli museoiden yö. Kaupungin kaikki museot ja nähtävyydet olivat avoinna kansalle iltakuudesta yhteen yöllä. Kaikkialle pääsi yhdellä lipulla, joka maksoi opiskelijana 11 euroa. Hinta sisälsi myös jatkuvasti kohteiden välillä liikkuvat bussikuljetukset. Paikallinen tapahtumien yö siis?

Paljon jäi nähtävää, mutta ehdimme käydä noin neljässä paikassa. Ensimmäisenä kohteena oli kulttuuripääkaupunkivuotta varten rakennettu Kunsthaus, joka osoittautui paikalliseksi Kiasmaksi. Modernia, levotonta ja varsin sekavaa 'taidetta' riitti muutaman kerroksen verran. Paikka ei ollut välttämättä ihan omaan makuuni. Kuvia ei pahemmin saanut ottaa ja kirjallisesti on vähän hankala selittää.

Ensimmäinen ja ainoa kuva jonka otin ennen kuin kysyin, että saako taidemuseossa valokuvata. Tämä teos oli selkeimmästä päästä.

Todistimme aika rajun kolarin matkalla arkkitehtuurimuseoon!

Seuraavaksi kiersimme korttelin toiselle puolelle Haus der Architektur & Grazer Kunstvereiniin. Kaksi kerrosta arkkitehtuurista taidetta, melko sekavaa tämäkin. Sisällä oli nähtävillä mm. pinottu kasa A4-papereita (noin metrin korkea) ja geometriataiteellisesti kirjoitettu aakkostaulu. Ei juurikaan enempää raportoitavaa, alakerrassa oli hieno rakennelma.

Porschet säpäleinä, tyly meno

Kuljettajan penkki

Kolmantena kohteena oli muutaman kilometrin päässä keskustasta sijaitseva Schloss Eggenberg, joka oli yön pimeydessä melko vaisu vähän valaistuksen takia. Iltapäiväreissua odotellessa siis. Sisäpuolelta paikka oli hieno. Peruslinna isoine sisäpihoineen ja komeine käytävineen. Menimme paikalle noin tasan kymmeneltä illalla ja bussimatkalla huomasin, että linnan sisällä olevassa kirkossa on tunnin välein pienimuotoinen barokkimusiikkikonsertti. Myöhästyimme sopivasti kympin konsertista ja ovimies kertoi, että seuraavaan kannattaa tulla ajoissa eli noin varttia vaille.

Linnan pääovi ulkona pimeässä

Kolmessa vartissa ehdimme kiertää linnan sisällä olevan taidenäyttelyn jotakuinkin rauhassa. Steiermarkin (eli Itävallan tämän 'osavaltion') historia ja raamatun tapahtumat käytiin läpi melko kattavasti. Paljon komeita maisematauluja Itävallan jylhistä vuoristokaupungeista jne. Näyttely oli ehdottomasti kiertämisen arvoinen, vaikken yleensä liiemmin innostukaan tauluista. Varttia vaille siirryimme kirkkoon, jossa oli istumapaikkoja noin neljällekymmenelle. Konsertissa edessä oli kaksi naislaulajaa (sopraano ja jokutoinen, lauloivat latinaksi), kaksi viulistia ja lisäksi jonkinmoinen sello (otelaudassa oli nauhat) sekä urut soittajineen. Puolen tunnin konsertin tunnelma oli kaikin puolin hieno ja soittajat ja laulajat osasivat asiansa.

Sisäpihan komea veistos

Kirkon etuosa ennen konserttia

Lähdimme bussilla takaisin keskustaan ja siellä Jakominiplatzille (bussien ja ratikoiden keskus) kulturellisti döner kebabeille. Kello oli vähän yli puolenyön, joten päätimme ottaa mahdollisimman suuren hyödyn irti 11 euron lipusta ja kävelimme lyhyen matkan pääaukiolle ja sen sivukadulla olevaan stadtmuseumgraziin. Siellä näyttelyn aiheena oli muutamat yksittäiset kaupungit, lähinnä Itävallan Linz (tulevan vuoden Euroopan kulttuuripääkaupunki). Katosta roikkui kankaita täynnä tekstiä, mielenkiintoisia juttuja uusista rakennuksista, turistikohteista jne. Mukana oli myös juttua gestaposta, keskitysleireistä ja muusta vastaavasta. Aika vaan loppui kesken, sillä paikat suljettiin yhdeltä.



Kankaita riitti monen ison huoneen verran

Pikavisiitti Linzin yläpuolelle, Tonava näkyy

Vielä yön viimeisenä bongauksena: "Hänen keisarillinen korkeutensa Frans Ferdinand syntyi tässä talossa", aikamoista!

Yö oli kylmin tähän mennessä, pihalla oli noin kolme astetta. Tähtitaivas oli toki mukava bonus. Seuraavalle viikolle luvataan taas kahtakymmentä astetta päivälämpötilaksi.