Bussissa oli ehkä 30-40 ihmistä, joista yllättävästi melkein puolet meitä vaihto-opiskelijoita. Löytyi espanjalaisia, brittejä, ranskalaisia, ruotsalaisia ja suomalaisia.
Paikan ollessa tuttu, lähdin heti alun parin normaalirinteen jälkeen siirtyä metsäpätkille. Tavallisia rinteitä on mukava laskea heti aamusta, vielä kun ne ovat hyvässä kunnossa yöllisten kunnostuksien jäljiltä. Loppupäivä lounastaukoa lukuunottamatta meni jotakuinkin metsän puolella Mikon (lumilauta) ja ruotsalaisen Ylvan (telemark-sukset) kanssa. Välillä myös muut suomalaiset ja jenkki-Paul tulivat samaa tahtia ja samoja metsäpolkuja. Paulille kävi vähän ohraisesti yhden ensimmäisistä laskuista aikana. Hän lähti vähän liian pitkälle metsän puolelle ja löysi itsensä jostain lähikylästä "noin kahden tunnin" kävelymatkan päästä hissien ulottumattomista. Menimme muutkin kerran vähän siihen suuntaan, mutta selvisimme sentään parinsadan metrin kävelyllä rinteelle johtavaa huoltotietä pitkin. Onneksi puhelimet toimivat ja tieto hänen sijainnistaan oli jotakuinkin selvillä, joten ei tarvinnut huolestua.
Leena laskemassa ja Mikko surffaamassa metsässä
Keli oli aamupäivän aurinkoinen, mutta viileni ja pilvistyi hieman iltapäivällä. Hieno reissu kaikin puolin ja pikkuhiljaa alkoi saada tuntumaa syvemmässä lumessa laskemiseen. Pakko ottaa mahdollisimman paljon irti laskettelumahdollisuuksista nyt kun täällä kerran asustelee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti