

Kolmen kilometrin mittainen rinne odottamassa
Laskettelupaikaksi tämä osittain arvalla ja osittain arvostelujen perusteella valittu kohde oli aivan loistava. Rinteitä riitti melkein enemmän kuin päivässä ehti laskea ja rinteiden pituudet olivat jo pykälän verran eri luokkaa Semmeringiin verrattuna. Nassfeldin kanssa Kreischberg on todennäköisesti jotakuinkin yhtä suuri.


Huipulta löytyi tuttuun tyyliin risti, tällä kertaa vähän askeettisempi
Rinteiden kunto oli huomattavasti parempi kuin Semmeringissä. Lunta oli enemmän, joten jäisiä pätkiä ei ollut kuin muutamien mustien rinteiden kulutetuimmissa kohdissa. Gondolihissin viereiset mustat olivat muuten vihdoin oikeita mustia rinteitä. Mikä tarkoittaa sitä, että reidet huusivat leipää laskun päätteeksi, sillä vauhti oli pidettävä joka tapauksessa riittävänä. Eli ei muuta kuin hissiin ja uudestaan.

Puurajan yläpuolella olevalta huipulta lähti myös reittejä merkattujen rinteiden ulkopuolelle, niillä ei tarvinnut pahemmin muita väistellä

Pimeä tulee noin viiden tienoilla ja viimeinen hissi ylös lähti neljältä

Viimeisenä laskettu rinne oli pituudeltaan melkoinen, kuvan keskellä näkyvä lumikattoinen talo oli ennen matkan puoliväliä ja kuva on otettu reilun puolen kilometrin laskun jälkeen. Yhteensä laskussa kesti parisenkymmentä minuuttia nopealla vauhdilla!
Yhden päivän reissun hinnaksi tulee noin vähän yli viisikymppiä matkoineen ja hissilippuineen. Ihan kohtuullista kai ja pakko tämä kevät on käyttää hyväkseen, kun kerran tänne asti on tullut asumaan. Tämä tarkoittaa siis sitä, että tällaisia blogipäivityksiä tulee todennäköisesti vielä monta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti